Ajankohtainen teema: Vintagesta virtuaaliin

Tekstiiliopettajaliitto TOL ry:n jokavuotiset, valtakunnalliset käsityönopettajien syyspäivät oli tarkoitus järjestää syksyllä 2020 Lahdessa Kätevä&Tekevä -messujen yhteydessä. Lahden Seudun Tekstiiliopettajat -paikallisyhdistyksessä suunnittelimme luottavaisin mielin kevään ja kesän ajan tapahtumaa. Käsityönopettajia ympäri maata oli tarkoitus kokoontua kuuntelemaan alan asiantuntijoita ja toimijoita, näkemään ja kokemaan syyspäivien järjestäjien suunnittelemaa ja Kätevä&Tekevä -messujen ohjelmaa sekä ennen kaikkea ammentamaan ideoita oman opetuksen sisältöön. Koronarajoitusten vuoksi messut ja lopulta myös syyspäivät peruttiin. Työtä syyspäivien eteen oli tehty paikallisyhdistyksessä jo melkoisesti, joten päätimme toteuttaa osan suunnitelmistamme digitaalisesti.

Tekstiiliopettajaliiton Minietäsyyspäivät 2020 on julkaistu Lahden Seudun Tekstiiliopettajien verkkosivuilla.

Alunperin osuuteni syyspäivien osalta oli messuständin suunnittelu, rakentaminen, messujen aikainen toteutus sekä prosessin raportointi osana käsityönopettajan opetussuunnan maisteriohjelmaan sisältyvää valinnaista Ajankohtainen teema -projektikurssia. Koska syyspäiviä ei ollut mahdollista järjestää livenä, päätimme koota käsitöistä digitaalisen näyttelyn syyspäivien Vintagesta virtuaaliin -teeman hengessä. Näyttelyn toteuttamisesta tuli projektini Ajankohtainen teema -kurssilla.


Projektin tavoite

Messuständin suunnittelun lähtökohtana oli tarjota käsityönopettajille matka menneestä nykyisyyteen esittelemällä vanhoja käsitöitä analogisessa pienoisnäyttelyssä ja Tiirismaan koulun oppilaiden käsitöitä keväältä 2020 virtuaalisessa Tipalan Digipolku 2020 -näyttelyssä. Tipalan Digipolku 2020 -projektin mahdollistaneille laitteille ja sovellukselle oli kaavailtu ständille erityisasemaa. Ständin tavoitteena oli osoittaa, että virtuaalinen todellisuus, 360-kuvaaminen ja interaktiivinen tarinankerronta sulautuvat luontevasti käsityön oppiaineeseen ja antaa käsityönopettajille ideoita tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen omassa opetuksessa.

Huolimatta koronan pakottamasta projektin skaalaamisesta, tavoitteemme näyttelyprojektin osalta pysyivät kutakuinkin samana. Vintagesta virtuaaliin -näyttelyllä halusimme edelleen nostaa esille laitteet ja sovellukset, joilla virtuaalista todellisuutta, 360-kuvaamista ja interaktiivista tarinankerrontaa voi hyödyntää käsityön opetuksessa, oppimisessa ja opiskelussa. Näyttelyn tavoitteena on lisäksi tarjota käsityönopettajille ideoita opetuksen suunnitteluun. Toissijaisena tavoitteenamme on tuoda näyttelyn kautta esille paikallisten käsityönopettajien elämäntyötä, joka konkretisoituu oppilaiden, opiskelijoiden ja opettajien omissa käsitöissä.


Projektiorganisaatio

Vintagesta virtuaaliin -näyttelyn projektiorganisaatio muodostui kevyeksi. Projektin suunnitteluryhmäksi voidaan katsoa Lahden Seudun Tekstiiliopettajat ry. Vaikka syyspäivien alkuperäistä suunnitelmaa ei ollut mahdollista toteuttaa, oli näyttelyn suuntaviivat yhdistyksen yhteisen ideoinnin tuotos. Näyttelyryhmä puolestaan vastasi näyttelyaineiston keräämisestä, näyttelyn rakentamisesta ja julkaisuun valmistamisesta. Näyttelyn julkaiseminen ja siitä tiedottaminen oli omalla, Lahden Seudun Tekstiiliopettajien ja Tekstiiliopettajaliiton vastuulla.

Vintagesta virtuaaliin -näyttelyn projektiorganisaatio.

Projektin toteutus

Aloitimme Vintagesta virtuaaliin -näyttelyn suunnittelun, kun päätös syyspäivien peruuttamisesta oli tullut syyskuussa 2020. Näyttelyn ideointi tapahtui yhdistyksen syyspäivien suunnittelukokouksessa Lähteen koululla Lahdessa 9.9.2020. Kokouksessa päätimme, että näyttely toteutetaan siten, että siihen voi tutustua internet-yhteydellä varustetun laitteen näytöltä sekä virtuaalisessa todellisuudessa (VR). Näyttelyaineiston päätimme kerätä omista, lähipiiriemme ja oppilaiden käsitöistä eri koulutusasteilta ja aikakausilta. Aineiston (l. digitaalisten kuvien) toimittamista varten loin käytössäni olevaan pilvipalveluun kansiorakenteen, jonne yhdistyksen jäsenet voivat lisätä kuva-ainaistoa omista digitaalisista arkistoistaan. Jäseniä myös ohjeistettiin kuvatiedostojen nimeämisestä sähköpostilla. Tavoitteena oli, että kuvatiedostojen nimet sisältävät tarvittavat tiedot näyttelyyn tuleviin kuvateksteihin.

Aineistoa ei ollut kerääntynyt riittävästi vielä syyskuun 2020 lopussa, joten päätimme näyttelyryhmässä pidentää näyttelyprojektia ohi Minietäsyyspäivien julkaisun. Näin yhdistyksen jäsenet saivat enemmän aikaa aineiston toimittamiselle kiireisen syksyn aikana. Lisäksi lähestyin yliopisto-opiskelijakollegoitani näyttelyaineiston keräämisen yhteydessä. Aineistoa oli kerääntynyt riittävästi marraskuun 2020 loppuun mennessä.

Aloitimme Tuija Vähävuoren kanssa näyttelyn rakentamisen 21.11.2020 Lahden aikuiskoulutuskeskuksella. Pidin Tuijalle ensin lyhyen esittelyn 360-kuvaamisesta ja ThingLink -sovelluksesta, jolla näyttely oli tarkoitus rakentaa. Tämän jälkeen siirryimme pohtimaan, miten näyttely tulisi käytännössä rakentaa ja millainen näyttelytilan tulisi olla. Näyttelyn rakenteen osalta päädyimme nopeasti yksinkertaiseen rakenteeseen. Tämä tarkoittaa yhtä näyttelytilaa, jossa näyttelyaineisto järjestetään nykyisen koulutusjärjestelmän mukaisesti ja koodataan väreillä.

Näyttelytilan pohdinta vei hieman enemmän aikaa. Kävimme läpi Lahdessa ja sen lähialueilla sijaitsevia paikkoja ja maisemia, jotka olisivat soveliaita näyttelytilaksi. Selasimme myös verkosta löytyviä valmiita 360-kuvattuja vaihtoehtoja. Sopivaa ja mielekästä miljöötä näyttelyä varten ei kuitenkaan löytynyt. Idea syntyi vahingossa, kun Tuija muisti, että ompeluluokan varastosta on hänen ompelemansa tilkkutyö. Asettelimme tilkkutyön pyradimimaisesti pöydälle ja sujaitimme 360-kameran sen sisälle. Näin napattu kuva oli mielenkiintoinen ja tilkkujen rytmitys toi mieleen näyttelyosastot. Tulimme nopeasti yhteisymmärrykseen siitä, että näyttelytilan lavastus oli löytynyt. Kuvasin lopullisen virtuaalisen näyttelytilan, kun olimme asetelleet tilkkutyön huolellisemmin parempaan valoon.

Tilkkutyö ja kuva: Tuija Vähävuori

Jatkoimme työskentelyä Tuijan kanssa digitaalisesti. Tuijan tehtäväksi jäi valita näyttelyaineisto vapaan sivistystyön osalta näyttelyä varten ja tallentaa kuvat näyttelyaineistolle luomaani kansioon. Minun vastuullani oli rakentaa näyttely ThingLink -sovelluksella. Vein ensimmäisenä näyttelyyn kuvat, jotka oli jo ladattu kansioihin. Lisäksi kirjoitin näyttelyyn viemiini kuviin niiden tiedostonimissä annetut tiedot ja muokkasin niiden ulkoasua alustavasti yhdenmukaiseksi. Lisäsin vapaan sivistyön kuvat ja niihin liittyvät tekstit näyttelyyn sitä mukaa, kun Tuija lisäsi niitä näyttelyaineiston kansioihin.

Kävimme 10.12.2020 Tuijan kanssa Teamsissa jokaisen näyttelyyn viedyn kuvan ja siihen liittyvän tekstin läpi. Tavoitteenamme oli pitää tekstit mahdollisimman lyhyinä, mutta riittävän tietomäärän sisältävinä. ThingLinkin kuvakoko aiheutti joidenkin kuvien kohdalla haasteita. Jouduimme näissä tilanteissa käsittelemään kuvia rajaamalla tai muuttamaan niiden kokoa. Korjatut kuvat piti viedä uudelleen ThingLinkiin.

Muutamista kuvista puuttui osa tarvittavista tiedoista. Tiedot saadakseni olin yhteydessä niihin paikallisyhdistyksen jäseniin, jotka olivat lisänneet kyseessä olevat kuvat kansioon. Riippuen kuvamäärästä kuvatekstit täydennettiin Teams-palaverissa, tekstiviestin tai sähköpostin välityksellä. Kirjoitin myös näyttelyn julkaisemista varten johdantotekstin.

Vintagesta virtuaaliin -näyttely julkaistiin Lahden Seudun Tekstiiliopettajien verkkosivuilla 21.12.2020. Näyttelystä on tiedotettu Lahden Seudun Tekstiiliopettajien sosiaalisen median kanavilla. Myös Tekstiiliopettajaliitolle on lähetetty pyyntö lisätä verkkosivuilleen tieto näyttelystä.


Vintagesta virtuaaliin -näyttely

Vintagesta virtuaaliin -näyttelyyn on kerätty monenlaisia koulukäsitöitä vuosien varrelta. Painotus on uudemmissa töissä, mutta mukana on myös historian havinaa. Näyttelyn sisältö on ryhmitelty koulutusasteittain nykyisin voimassa olevan koulutusjärjestelmän mukaisesti:

Sininen: Perusopetus, alakoulu

Tällä näyttelyosastolla on esillä käsitöitä muutamalta eri vuosikymmeneltä sekä rinnakkais- että peruskoulun ajalta. Vanhemmissa töissä näkyy vahvasti käsityön oppiaineen kahtiajako tekniseen ja tekstiilityöhön. Uudemmissa töissä raja-aita alkaa hämärtyä ja käsitöissä alkaa näkyä yhä enemmän monimateriaalisuus.

Vihreä: Perusopetus, yläkoulu

Nuorten käsitöissä näkyy taitotason kehittyminen. Näyttelyssä olevissa käsitöissä on havaittavissa halua haastaa itseään käsityön ideoinnissa, suunnittelussa ja valmistuksessa. Niin ikään uudemmissa töissä monimateriaalisuus on lisääntynyt, eikä jako tekniseen ja tekstiilityöhön ole selkeästi havaittavissa. Lisäksi yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys on nähtävissä nuorten käsitöissä.

Keltainen: Lukio

Näyttelyn toisen asteen osastolla esitellään lukiossa tehtyjä käsitöitä. Nämä työt ilmentävät syvällisempää perehtymistä teemalähtöiseen prosessiin taidon ohella. Käsitöihin ja materiaalivalintoihin vaikuttavat muun muassa kestävään kehitykseen liittyvät arvot.

Punainen: Yliopisto

Näyttelyssä esitellään yliopisto-opiskelijoiden valintakokeiden ennakkotehtäviä sekä kurssitöitä. Perinteisten käsityötaitojen vaalimisen ja monimateriaalisuuden ohella yliopisto-opiskelijoiden käsitöissä on havaittavissa vahvaa digitalisoitumista. Näyttelyssä on mukana kolme Helsingin yliopiston käsityönopettajan opintosuunnan maisteriohjelmaan kuuluvan Materialisointi käsityötieteessä -kurssilla valmistettua opiskelijatyötä. Nämä työt edustavat hybridi-käsityötä, jossa analogisuus ja digitaalisuus kietoutuvat toisiinsa käsityön ideoinnissa, suunnittelussa ja valmistuksessa (Golsteijn, Hoven, Frohlich & Sellen, 2014).

Valkoinen: Vapaa sivistystyö

Näyttelyssä esitellään kansalaisopiston kursseilla valmistettuja käsitöitä. Kansanopistossa kudottua täkänää lukuun ottamatta kaikki työt ovat seudullisesta kansalaisopistosta, Wellamo-opistosta, sekä ennen sitä toimineesta Lahden työväenopistosta. Tässä näyttelyssä on kuvia tekstiilitöiden ja erityistekniikoiden kursseilta, vaikka opistossa järjestetään myös teknisen työn kursseja. Kansalaisopiston opinnot perustuvat elinikäisen oppimisen periaatteeseen sekä omaehtoiseen opiskeluun ja harrastamiseen. Käsityöperinteen säilyttämisen lisäksi käsityökursseilla seurataan uusia ilmiöitä, tutustutaan erilaisiin materiaaleihin ja työtapoihin sekä opitaan valmistamaan persoonallisia käsitöitä. Näyttelyn 100 kuvaa on läpileikkaus kansalaisopiston monipuolisesta harrastus- ja opiskelutarjonnasta sekä tuo näkyväksi käsityökurssilaisten osaamista, taitoa ja luovuutta.


Pohdinta

Oli harmillista, että syyspäivät peruuntuivat niiden perinteisessä muodossa. Messuständillä tutustuminen 360-kuvaamiseen, ThingLinkiin, VR-laseihin ja virtuaaliseen todellisuuteen olisi ollut konkreettista ja samalla kokemuksellista. Näyttelyn digitaalinen toteutus mahdollistaa toki edelleen tutustumisen projektissa käytettyihin laitteisiin, sovellukseen sekä virtuaaliseen todellisuuteen. Tosin kokeilujen syvyys ja kokemusten vaikuttavuus ovat riippuvaisia näyttelyvieraiden omasta aktiivisuudesta sekä laitteiden saatavuudesta erityisesti virtuaalisen todellisuuden suhteen. Vintagesta virtuaaliin -näyttely on vain yksi tapa toteuttaa käsityöhön liittyvä projekti virtuaalisen todellisuuden keinoin. Voisi siis sanoa, että tämän projektin tuotos tarjoaa esimakua virtuaalisen todellisuuden tarjoamista mahdollisuuksista ja sen hyödyntämisestä käsityössä.

Digitaalisen näyttelyn rakentaminen prosessina poikkeaa perinteisemmän näyttelyn rakentamisesta. Digitaalisen näyttelyn suunnittelu ja toteutus ei kuitenkaan ole helpompaa tai vähemmän aikaa vievää. Prosessissa tulee vastaan samoja haasteita oli kyseessä digitaalinen tai analoginen näyttely. Haasteiden muodot ja ratkaisut eroavat hieman toisistaan. Siinä missä fyysinen näyttely edellyttää sopivaa tilaa myös virtuaaliseen todellisuuteen rakennettava näyttely tarvitsee oman tilan. Virtuaalinen todellisuus on kuitenkin joustavampi vaihtoehto, koska tilan voi rakentaa kokonaan itse.

Näyttelyaineiston kerääminen vie oman aikansa. Vaikka kamerat kulkevat nykyisin mukana koko ajan, on kuvatiedostojen siirtämiseen annettava riittävästi aikaa. Kuvien muokkaaminen ja sovittaminen käytetettävän sovelluksen määrittämiin rajauksiin vaatii työtä ja kuvankäsittelyosaamista. Digitaalisen näyttelyaineiston valmisteluun on varattava enenmmän aikaa kuin visuaalisen kokonaisuuden rakentamiseen analogisessa näyttelyssä. Visuaalisuuden ja ratkaisevien päätösten suhteen prosessia ei kannata kahlata yksin läpi. Tässä prosessissa näyttelyryhmän saumaton yhteistyö ja suunnitteluryhmän aktiivinen osallistuminen olivat onnistumisen edellytys.

Vintagesta virtuaaliin -näyttely on sisällöllisesti kattava ja monipuolinen. Näyttelyn nimi ja näyttelyaineisto sopivat hyvin yhteen. Paikallinen käsityön opetus ja käsityötaito ovat näkyvässä osassa. Näyttelyyn on upotettu minun, näyttelyn rakentajan, omia eri koulutusasteilla tehtyjä töitä. Nämä käsityöt kuvaavat paitsi yksilöllisen käsityöosaamisen ja -taidon kehittymisen kaarta myös saamani opetuksen ja ohjauksen korkeaa tasoa aina peruskoulusta lukioon. Kehitys on jatkunut vielä yliopisto-opintojeni myötä.


Lähteet

Golsteijn, C., Hoven, v, Frohlich, D., & Sellen, A. (2014). Hybrid crafting : towards an integrated practice of crafting with physical and digital components. Personal and Ubiquitous Computing, 18(3), (s. 593–611).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s